INJOBO ITHUNGELWA EBANDLA: Ukukhuluma

14 May, 2015 - 12:05 0 Views
INJOBO ITHUNGELWA EBANDLA: Ukukhuluma

uMthunywa

Pathisa Nyathi

Siyasizwe abanye besithi sande ngomlomo. Lapha batsho ukuthi umuntu uyakhuluma kodwa angaze enza lutho. Ukukhuluma kufanele kuzale hatshi ukuthi kube yinyumba. Yikho nje siyasizwe abanye besithi khuluma usenza.

Sikhona isikolo esilamazwimbono athi wona “Izenzo kungemazwi”

Le yinkuthazo yokuthi singandisi inkulumo. Kulesikhathi lapho okumele sigcwalise inkulumo yethu ngokwenza. Ukukhuluma kuvele kulula ngoba bevele besitsho ukuthi umlomo kawugcwalelwa mfula. Uthi lanxa umfula uphuphuma usidla amalahle ugola intethe umlomo weqe lanxa kunjalo. Ukuthukuthela komfula kusala phansi umlomo undize phezulu.

Banengi abantu abakuthandayo ukukhuluma. Abanye ngabasolayo lokuchothoza kodwa kungekho abakwenzayo. Yini kambe engalunga nxa abantu bengagoqanga amabhulugwe baluma eyangaphansi? Yini engalunga nxa omama bengaphakamanga labo bakhwinca izidwaba baluma eyangaphansi? Abaphumelelayo ngabasebenzayo.

Kambe kunini lapho okwakekwathiwa umlomo uyasebenza? Umlomo uyakhuluma ucine khona lapho. Udinga ukulandelwa yimisebenzi. Pho siyazi ukuthi kayisithi sonke esithanda ukusebenza.

Ukusebenza kuyaginqisa kudinga abazimiseleyo abangayikuthikaza loba sekunzima kanjani. Ubugwala ngumfowabo wobuvila. La ngamajaha athelela abantu isidensi. Odonda kusuka bawakhonzile la amajaha.

Ngamajaha athanda ukubona izibunu lomhlabathi kuyingotsha lenswabanda, amathe lolimi. Lapha kuyabe abantu sebehlezi pekle kungathi banatha obomhlalaphansi. Sitsho utshwala phela lobuya obuyabe bungamanzi okuphala izikhumba. Buyabe buhluziwe bagcwala phamu izimbiza ezinengi leziya ezazinjelwa phansi izwe lisakhile oMzilikazi laboLobhengula besabusa.

Siyazi yebo abavele bengamatshida abasalela emuva belokhu bebhoda lemithunzi bephethe emlonyeni bedobha le bayibeke laphaya badobhe enye layo bayenze esifanayo. Ngothathawese ke laba abangakhiyo kodwa abazingcitshi ekubhidlizeni. Silabo labo abanjalo abasebenza ngezindebe zemilomo Kodwa kasazini Mahlabezulu ukuthi singathanda size sikhonze ingxoxo lesinyeyo ingqubelaphambili singeke sayifinyelela.

Kuyadingeka lamhla ukuthi abantu abazakhuluma bazi imingcele yendebe. Bazi futhi lapho okuqala khona ukwenza. Ukwenza kuthi kungenziwa lakho kudinge ukuthi abantu bakhokhe umoya bancokole hatshi benyeya kodwa bejonge ukuhluzisisa lokuhlaziya lokhu asebekwenzile. Phela ukwenza kugcwalisa ukufeza izidingo ezithize. Kuqakathekile ukuthi abantu basebenze bame bakhangelisise asebekwenzile bakuqathanise lezidingo zabo. Singeke sathi thina umuntu ongaphilanga engqondweni oxotshana lomoya aze aginqe uyasebenza ngoba ukusebenza kulenjongo kuphinde kugcwalise izidingo.

Okusetshenziweyo kudinga ukuthi kukhanye kusiza umasebenza labanye. Ukusebenza okusemqoka yilokho okuzasiza abantu abanengi kuphinde kusize labakusaza lapha kugoqela labasemazwaneni. Lokhu yikho engithi yikusebenza okungavuki kuphephukile njengamazolo nxa seliphume lakhwela. Osebenza okumqoka kazikhangelanga yena lemuli yakhe. Imuli yakhe inkulu, lusapho lwezwe lonke loba usapho lomhlaba jikelele. Abanengi kasikulangathi lokhu. Akusikho ukuthi siyehluleka ukukwenza kodwa kasikwenzi isidingo sethu. Pho siyabe sizakufeza singaphi komhlaba khona bekunga-sisidingo sethu?

Okuncweba indlebe ngowakho. Abanye imibono isuka isilele bangaze babona ngelihlo elibanzi. Kanti engxenye lalelo ilihlo bevele bengazange baliphiwe. Kuthi nxa ungathola okuncweba indlebe lawe uphaphame uqale ukubona ngelihlo elitsha osuliphiwe. Sibanengi esidinga ukuphiwa amehlo ukuze sibone kabanzi senze imisebenzi hatshi esuthisa thina lezimuli zethu kodwa imisebenzi ezasiza abanengi abezayo.

Nxa siloba sisenzenje sikhangele khona ukuthi mhlawumbe ukhona ongathinteka azibone esebona ngelihlo elitsha; azizwe esengothunukiweyo aphakame enze hatshi ukuthi aphelele endebeni zomlomo wakhe. Indebe kazilandima. Mthwakazi, oMzilikazi kabaphelelanga ekukhulumeni kuphela. Isizwe sakhiwa yikusebenza hatshi ukukhuluma ngezifiso.

Share This:

Sponsored Links