Uncategorized

Izinduna zeHwange zincoma amapholisa

27 May, 2021 - 00:05 0 Views
Izinduna zeHwange zincoma amapholisa

uMthunywa

Leonard Ncube
IZINDUNA zeHwange sezincome amapholisa ngokuvakatshela izakhamizi ngenjongo yokudinga ukwazi lokuzwisisa amasiko lezomdabu kwakule indawo.

Isigaba seHwange silezinduna ezinhlanu ezibalisa uMvuthu oseduze leVictoria Falls, uShana oseJambezi, uWhange oseduze ledolobho leHwange, uNekatambe oseDete kanye loDingane-Nelukoba oseMabale.

EHwange kulandelwa amasiko esiNambya, isiTonga, isiNyanja, isiDombe kanye lesiNdebele.
Amapholisa aqale uhlelo lokuvakatshela izinduna ukuze ayozwisisa ngamasiko esigaba njengengxenye yendlela yokunanza iviki yamasiko iCulture Week.

NgolweSibili mhlaka 25 Nkwenkwezi umhlaba wonke uthakazelela i-Africa Day, amapholisa aphume ijumo angena kuzakhamizi esiyaxoxisana lazo ngezamasiko lenhlalo yesigaba sinye ngasinye.

Induna uDingane-Nelukoba itshele uMthunywa ukuthi kuyathokozisa okwenziwe ngamapholisa.

Uthe lokhu kuqhelisa ubudlelwano phakathi kwamapholisa lozulu.

“Bekukuhle kakhulu sivakatshelwa ngamapholisa sixoxa ngezinto ezinengi ezigoqela isiko lethu, umthetho wesintu kanye lezinye izinto ezenzakala esigabeni. Kulezinto ezifana lokwendiswa kwabantwana besesebancane, ukuzithwala, ukungenwa kwabafelokazi lokunye okwenziwa ngezinye izigaba kodwa kuyikuganga.

Sixoxe ngakho konke lokhu sathola ukuthi kuhle nxa amapholisa edinga ukwazi ngendlela abantu abaphila ngayo ngoba lokhu kuzancedisa ukulwisana lamacala lokuganga,” kutsho induna uDingane-Nelukoba.

Ithe isihambise umbiko kubosobhuku bayo bonke ukuze kudluliselwe kuzakhamizi zonke umbiko ovela emapholiseni owokuzama ukusebenzisana lozulu.

Induna uDingane-Nelukoba ithe kuqakathekile ukuthi uzulu azi ukuthi amapholisa kawajonganga ukubopha kuphela kodwa aphilisana lomphakathi.

“Sisakhula sasihlala sitshelwa ukuthi umngane wakho lipholisa, umbalisi kumbe umongikazi. Kodwa lamhlanje sokuthintshile ngoba abantu bazi ukuthi amapholisa ayabopha. Yikho ukuvakatsha kwamapholisa elanda ukuzozilibazisa lokuzwisisa ngenhlalo yethu kuzanceda ukuthi abantu benanzelele indlela umthetho osebenza ngayo.

Siyakujabulela lokho,” yinduna uDingane-Nelukoba lowo.

Induna uWhange layo igcizelele yathi kuyadingeka ukuthi amapholisa azwisise amasiko ukuze akwazi ukwehlukanisa ukuganga lesiko.

Induna uWhange ithe zikhona izakhamizi ezicatsha ngamasiko zisenza ukuganga esigabeni.

“Siyakubonga okwenziwe ngamapholisa ngoba kuzakuba lula ukuthi bekwazi ukwehlukanisa lapho umuntu ethe wenza icala. Asifuni kubhidliza amasiko ethu njalo ngokufanayo asizifuni izikliwi ezicatsha ngamasiko.

“Kulezinsuku abantu sebelahla amasiko lemvelo okuyikho osokubangela ukudalwa kwamacala amanengi kodwa nxa singasebenzisana lamapholisa ngalindlela sizanqoba,” kutsho induna uWhange.

Isiqinti seHwange ngesinye sendawo okwande khona amacala okuhlukuluzwa kwabantwana labomama ikakhulu kwezocansi njalo kusetshenziswa amasiko.

Share This:

Sponsored Links

Survey


We value your opinion! Take a moment to complete our survey
<div class="survey-button-container" style="margin-left: -104px!important;"><a style="background-color: #da0000; position: fixed; color: #ffffff; transform: translateY(96%); text-decoration: none; padding: 12px 24px; border: none; border-radius: 4px;" href="https://www.surveymonkey.com/r/ZWTC6PG" target="blank">Take Survey</a></div>

This will close in 20 seconds