O-LEVEL: Ukuhlaziya inkondlo: Isihloko senkondlo — Woza lazo!

30 Jun, 2016 - 15:06 0 Views

uMthunywa

Imbongi nguThabo J C Nkomo
LAMHLANJE sihlangana lenkondlo ehlabusayo emayelana lomama olonyeyo othanda izindaba sebeze bembiza ngokuthi ngunakaZindaba. Uthwala izindaba ezisusa ngapha azise ngakwelinye icele. Uyakhuthazwa lumama ekuqaliseni kwenkondlo ukuthi kaze lazo izindaba. Isibongo sikamama lo siyavezwa kusigaba sokuqala.

NgumaNkiwane njalo engunakaZindaba ngoba ezithutha izindaba. Siyezwa njalo ukuthi uthanda ukuhamba izindawo ezinengi yikho ebizwa ngokuthi ngunakaZindawo.

Indaba ezithwelwe ngulumama zinengi yikho nje ekhuthazwa ukuthi kahlale phansi anabe aqonde. Lokhu kugcwaliswa yisenzukuthi esithi, “Hla’unab’uthi thwitshi.” Nxa esenabe kanjalo kutsho ukuthi usehlezi kuhle ngakho-ke kayisuse indaba yakhe ayisuse emsileni aze ayithi ngqe ekhanda. Kangami lapho kuphela kodwa kayisuse ekhanda ayithi ngqe emsileni. Ukhuthazwa ukuthi kayibeke ibe obala leyondaba.

Lokhu kuvezwa yisitsho esithi, “Imbambo lomgogodla sehlukanisele.” La amazwi atsho ukuthi kayibeke obala icace indaba angayo. Uyabizwa ukuthi keze ayiveze ibesobala leyondaba ngesaga esithi, “Woz’uyihlub’indlub’ekhasini.”

Uyakhuthazwa unakaZindaba ukuthi kaphangise ngesitsho esithi, “Yek’ukuphozis’amaseko”. Iyaphambili imbongi imtshela uMaNkiwane ukuthi kacace engafihli lutho kudaba afuna ukulukhuluma. Lokhu ukubeka ngesaga esithi, “Yek’ukugudl’igum’okwembuzi.”

Uyakhuthazwa unakaZindaba ukuthi kaluqonde udaba angalukhekhelezi ngesitsho, “Uyitshay’ekhaleni bo”. Kuthiwa lumama kabatshengise abafana lamadoda ngokucacileyo ngoba iphephandaba kalivezi lonke udaba. Lokhu kuvezwa yisaga esithi, “Iphephandaba litshay’inja lifihl’umphini.” Umsakazo lawo uyathikaza kawucacisi indaba abantu abafuna ukuyizwa. Umabonakude ubonela kude okweqiniso ngoba indaba kayizwakali kuhle, aze abengcono unakaZindaba ngoba ubatshela zonke.

Iyambuza imbongi unakaZindaba ukuthi pho lamhla uza laziphi? Kuba lokubabaza lombuzo ovela kunyanewabo kaMaNkiwane obizwa ngelikanakaZindaba ukuthi umtshelani. Useze lazo indaba ezimangalisayo unakaZindaba ezimangalisa unyanewabo. Kakholwa unyanewabo lokho akuzwayo ekuveza ngemibuzo engadingimpendulo ethi: UMaSiband’uncweb’ufudu lubhense? Ithuna likaMcutshwa lacutshwa nguye?” Kakukholwa unyanewabo kanakaZindaba lokhu akuzwayo.

Imibuzo le engadingi mpendulo iveza ukuthi kakholwa unyanewabo kanakaZindaba ukuthi uMaSibanda uyathakatha njalo nguye owacupha ithuna likaMcutshwa. Lanxa kunjalo imbongi iyamkhuza unakaZindaba ukuthi kabuye lazo izindaba yena msakazi wenyosi okutsho ukuthi uchaya obala indaba ezimnandi eziluluju. Kalunganga unakaZindaba ngoba sizwa ukuthi uyanyeya. Ucela izinto ngokunyeya abantu.

“KoDub’ucel’isawudo ngoNcube KoNcub’ ucel’itshukela ngoDube.” Lokhu kutsho ukuthi nxa efuna isawudo koDube ufika anyeye uNcube akhulume kubi ngaye koDube. Esefuna itshukela koNcube wenza okufanayo wakhuluma kube ngoDube. Ulolimi unakaZindaba ngoba kuthiwa uyitshay’uphondo, ayitshaye emsileni okutsho ukuthi uthathe izindaba ngapha azise le. Uyaxabanisa abantu ngokuthwala izindaba azise ngapha azise le. Lokhu kuvela sobala lapho kuthiwa “Izinja ngemsil’uyazibophanisa.”

Share This:

Sponsored Links

Survey


We value your opinion! Take a moment to complete our survey
<div class="survey-button-container" style="margin-left: -104px!important;"><a style="background-color: #da0000; position: fixed; color: #ffffff; transform: translateY(96%); text-decoration: none; padding: 12px 24px; border: none; border-radius: 4px;" href="https://www.surveymonkey.com/r/ZWTC6PG" target="blank">Take Survey</a></div>

This will close in 20 seconds