INJOBO ITHUNGELWA EBANDLA: Umsindo phothololo ezitaladeni ze-Sao Paulo kweleBrazil

24 Jun, 2016 - 00:06 0 Views
INJOBO ITHUNGELWA EBANDLA: Umsindo phothololo ezitaladeni ze-Sao Paulo kweleBrazil ICarnival eRio de Janeiro

uMthunywa

Pathisa Nyathi

NGABABHEKA ngalolangatho labo ababenginxusile. Ngezwa sengathi kulelangabi eselidala isikhudumezi esihangula izinyembezi. Lalahleka njani ibala elimnyama? Phela besuka kuzwekazi le-Afrika babengumdaka omnyama khaca.

Engibhekene lakho akuseyikho. Amagazi axubana njani phela omunye wayeyisigqili somunye?

Ngazitshela ukuthi ngingezake ngifele ngaphakathi okwebutho likaTshaka. Ukhona lo engangihamba laye engiphathisa ngoba yena isiLungu wayesazi lanxa nje sasiphunyuka lapha lalaphaya. “AmaPhuthukezi ayedlova izigqili zawo. Yikho nje usubona lamhla umbala wethu sewaguquka.” Ngathanda ukwazi ukuthi kambe bakhona ababegqilaziwe abazalisa abesintwana ababengamaPhuthukezi?

Ngamkhangelisisa lo engangihamba laye ngahle ngazi ukuthi ubuso bakhe buyalandula. Phela ubuso buvele buyakhuluma. “Lokho kwakuyinxwala,” waphendula elandula lo owayengikhaphile. Hawu, amaPhuthukezi ayemenyanya umuntu oNsundu kodwa owesifazana omnyama engamenyanyi. Ibala leli engilibonayo liyafakaza obekusenziwa ngamadoda amaPhuthukezi.

Saditshazela sisehla sisenyuka lalo owayengikhaphile. Silanda izindawo lapho okuthengiswa khona impahla ephuma emazweni aphetsheya afana leTshayina. Sihamba nje imisindo ithe phothololo. Bamemezela abakuthengisayo lapha ezitaladeni. Omunye ngothengisa izinwele mjobelelwa, lezi ezithandwa ngabakithi. Kanti sengizabona sengilapha ekhaya ukuthi izinwele lezi zisuka kweleNdiya lapho omama abansingwa khona izinwele zabo ezingumnikelo kuNkulunkulu wabo.

Pho abakhokhela ibandla baleqhinga lokuzithengisa izinwele lezi. Zifakwa ezimbizeni ezinkulu lapho ezixutshaniswa khona lemithi ezenza ziguqule umbala lesimo. Emveni zizahanjiswa emazweni lapho abaNsundu abangothathekile abazazithenga ukuze labo bafane labeLungu. Yizo-ke lezi izinwele esizibona lapha zimenyezelwa kuze kuvele imidlambulo lezilakalaka. Kodwa-ke uhlawula izinkomo lapha. Ziyabe sezidula izinwele zisimba phansi. Sehla-ke saze sayafika phansi lapho okulempahla khona, impahla ethengiswayo.

Yibunkanyankanya ngulowo lalowo kukhona akuthengisayo. Mina ngidinga engizakuza lakho ekhaya. Lapha uyakhonjiswa. Phela kudingwa isikhwama sakho. Ngubani-ke ozathumba inhliziyo yami? Ngike ngabona omangwambe abakhangayo lapha. Abanye bafanisa abantu beGibithe. Abanye yibuso bezinyamazana ezifana lamabhubesi. Lapha bayazithanda izinto lezi ezithiwa ngamakhanivali. Emakhanda alabo abamatshayo kuyabe kugcwele omangwambe.

Kambe njengoba mina ngingasoze ngingenele kumakhanivali abo angizange ngikhangwe ngomangwambe.

Ngadanela emphahleni yabazukulu bami. Okwakukuhle yikuthi imali yabo iyaphephuka kayifani ledola lakithi elilesisindo sezinga eliphezulu. Ngathengathenga yaphela imadlanyana engangilayo. Ngahamba nje ngilokhu ngibuka izindawo zaleli idolobho leSao Paulo okuhlala abantu abayizigidi ezilitshumi elivayo. Inhlabathi lapha ungeyibone. Izihlahla ezilapha akusizo ezeganga. Lezi ngezokuhlanyelwa. Phansi yithara kuphela. Izitolo zinengi,  labathengisa phambili kwezitolo banengi.

Enye into engayinanzelela ikakhulu lapha zindawo okuthengiswa khona ukudla. Bayadla abantu lapha. Futhi bakhanya beminza. Ngabona izithelo engingakaze ngizibone. Ngitsho lalezo engangizazi zazikhanya ziqumbile sengathi zakhuma umvundiso. Ayekhona amanantshisi kodwa ekhanya equmbile. Lamagwava lawo ayenjalo.

Utshwala labo buyahibilizelwa. Ngaze ngathi ukudla lapha emhlabeni kuqedwa ngabafana lalaba.

Thina sizidlela umtshwankela sithule. Sidle umbumbulu sisuthe. Lapha akunjalo. Kuyadliwa ngiyakutshela. Ikhona nje enye indawo engangifisa ukuyibona ngingakabuyeli ekhaya. Asidibane ngeviki ezayo uzwe engabubonayo.

Share This:

Sponsored Links

Survey


We value your opinion! Take a moment to complete our survey

This will close in 20 seconds