AMAGAMA KANYE LEZENZO EZIPHATHELANE LENHLONIPHO

10 Sep, 2020 - 00:09 0 Views
AMAGAMA KANYE LEZENZO EZIPHATHELANE LENHLONIPHO

uMthunywa

Sikhumbuzo Dabengwa
Siqhubekela phambili bafundi kanye labangane sisakha ubuntu bethu. Siloyisa ukuba sikhumbuzane ngamagama, izenzo esingathi yimikhutshana etshengisa ukuhlonipha, ukuzithoba kanye lokunakekela imizwa yabanye esiphilisana labo. Nxa sihlolisisa sizathola ukuba umuntu ophambana lale imikhutshana udala ukweyiseka kwakhe kanye lokuletha ukudelela kulabo aphilisana labo. Asinanzeleleni imikhutshana le funa izenzo zethu zikhombe ukudelela.

Asikhangeleni-ke lokhu okulandelayo. Silakho ukwengeza kulokhu okulethiweyo kungcazelo.

Amagama/izenzo/imikhutshana elobuntu:

a)Ukuviyoca
Lesi yisenzo esenziwa ngowesintwana (owesifazana) nxa ekade emile, ugobisa amadolo kancinyane ukuze ethule ukubingelela kwakhe.

Uyaviyoca njalo nxa laye evuma kubingelelwana kumbe kutshoniswana.

Owesintwana uyaviyoca futhi nxa eqhuba kumbe enikeza/ enikezwa ulutho oluthile ngumuntu omdala kulaye.

Ukuma mpo, ubingelela kumbe usipha umuntu ulutho loba usemukela ulutho oluphiwayo, akutshengisi inhlonipho. Asikuqapheleni zihlobo zami.

b)ukucocobisa
Lesisenzo sejwayelekile kubomalukazana ikakhulu nxa befika ekwendeni ngelanga lakuqala lapho bengelakukhuluma lutho umlomo wabo ungumkhongi wabo. Yikuhlala uchume uzinzile ungelakho ukuthalathalaza kanye lokuhambahamba okungadingakaliyo sibi sokungahlaliseki nje.

Umalukazana olobuntu ubonakala ngokuhlala acocobise lanxa ezembathise esemvu ngalelolanga kwabozala kumele achume funa bathi wedlula zisengwa.

c)ukuxhawula
Lokhu yikubambana lomuntu ngesandla sokudla, umbingelela kumbe umhalalisela ngokuhle akwenzileyo. Kukhona izindawo lapho okungadingakaliyo lumkhuba lapho othi ungawenza udale ingxabangxoza. Umkhwenyana esiNtwini kaxhawuli uninazala. Kuyazila bafundi ukusondelela unyokozala ngalolo hlobo uze ufinyelele ukumxhawula. Ngokufanayo intombi layo kuyazila ukuba ixhawulane loyisezala.

Lababantu bayahloniphana, ngakho izikhathi ezinengi bahlala beqhelelene.

d) ukudlelana
Kuyazila ukuba umkhwenyana adle phambi kukaninazala owamzalela intombi. Lababantu bayahloniphana kakhulu. Kuba lihlazo-ke ukuthola laba ababili bengahloniphani okudala umumo ongajayelekanga esiNtwini. Ngokufanayo intombi eyendileyo akumelanga idle ukudla phambi kukayisezala ngoba behloniphana.

Asingalibali ukuba kungaba khona umumo lapho okungacina usephulwa lumkhuba ikakhulu kukhangelwa impilo yasebekhulile nxa kudingakala ukuba baphathiswe yilabo ababazilayo. Lapho kusuke kubekhona imikhutshana eyenziwayo ukuba laba abadala badle bephathiswa ngabantwababo laba.

Asicubungulenini kuhle loludaba lokudlelana ngoba silakho ukuphiwa imisebenzi yesikolo ngokudlelana esiNtwini.

Asiqaphelisiseni-ke imikhuba le kwelizayo ngoba sizabindana lemibuzo edinga ulwazi ngayo kanye leminye engaphawulwanga lapha.

Share This:

Sponsored Links

Survey


We value your opinion! Take a moment to complete our survey
<div class="survey-button-container" style="margin-left: -104px!important;"><a style="background-color: #da0000; position: fixed; color: #ffffff; transform: translateY(96%); text-decoration: none; padding: 12px 24px; border: none; border-radius: 4px;" href="https://www.surveymonkey.com/r/ZWTC6PG" target="blank">Take Survey</a></div>

This will close in 20 seconds