Uncategorized

Thuthukisani amathalenta abantwana

07 Apr, 2016 - 00:04 0 Views

uMthunywa

KUYADANISA ukubona inengi labantu lilokhu lingakhuthazi abasakhulayo ukuba basebenzise amathalenta ngoba libona angani akusoze kubafikise ndawo kukanti lokhu akusiqiniso.

Yebo kuqakathekile ukuba abantwana bonke elizweni badle amabhuku ukuze ikusasa yabo ibe ngekhanyayo, benelise labo ukuzigcina.

Kuqakathekile njalo ukuthi ngasikhathi sinye abazali bazame ukuvumbulula amathalenta abantwababo.

Uzwa inengi labazali lisithi, “utshona uqeda isikhathi usithi uyagida, uyahlabela, nxa ungela okokwenza ake uhlale phansi.”

Kukanti ngokwenza njalo umzali sephambanisa umntwana ongabe ubelethalenta lakhe elihle ebelizakwenza anelise ukuzigcina kwelakusasa.

Kuyatholakala ukuthi omunye umuntu ulesipho sokusebenzisa izandla, kusitsho ukuthi lapho abamba khona yiloba uyeluka kumbe uyathunga kuphuma kukuhle okwamagama kuhawukelwe ngolunengi.

Okutsho ukuthi uyabe elakho ukuziphilisa ngalokho kuthunga.

Kungabe kuyikuhlabela, angithi banengi abahlabeleli abasakhulayo asebedumile elizweni lonke kunye langaphandle kwamazwe ngoba behlabela ngendlela ekholisisa olunengi.

Manengi amathalenta abantu atshiyeneyo angenza ukuthi umuntu athole ukuziphilisa.

Lokhu akutsho ukuthi umntwana nxa efunda sekumele ayekele isikolo akhangele ithalenta kuphela kodwa kumele akwenze konke.

Ngincoma kakhulu i-curriculum entsha yabafundi ezikolo lapho uHulumende athi abantwana kumele bafundiswe eminye imisebenzi ngaphandle kwamabhuku,  lokhu kuveza sobala ukuthi ithalenta lomntwana lilakho ukumphilisa. Kungakho-ke okudingakalayo yikuba abasakhulayo bakhuthazwe ukubambelelisisa nxazonke ngoba kungaziwa ukuthi bazaphuma lakuphi.

Manengi njalo amaqembu amajaha kunye lezintombi ezisakhulayo abahlabelayo abanye begida.

Ayakholisisa amaqembu la njalo ayathembisa ukuthi nxa esuke aqhubekela phambili ngalokhu akwenzayo azaphumelela.

Amaqembu la alakho ukuziphilisa ngokuhlabela kunye lokugida lokhu okuyinto ethabisayo kakhulu.

Kuyadanisa njalo ukubona umntwana ekhala kumbe efela phakathi engaphatheki kumidlalo esesikolo loba yena ethanda ngenhliziyo yakhe yonke ngoba esesaba ukutshaywa ngabazali.

Abanye abantwana bayazama ukukhulumisana labazali babo ukuba babavumele ukuthi baphatheke kwezemidlalo eyabe isenziwa esikolo kodwa kungancedi lutho ngoba umzali ethe uma umfundi eqhubekele phambili wayaphatheka kwezemidlalo akasoze abe esamhlawulela imali yesikolo.

Sibona kuqakathekile ukuthi abantwana banikezwe ithuba besakhula ukuba bazame ukuzithuthukisa empilweni.

Angathi labadala bayatsho ukuthi akwaziwa okwanonisa ingulube, kuyenzakala  ukuthi umntwana enze kuhle kulokhu abazali abayabe bephethe besithi engakwenzi.

Ingqobe sezisala kumzali ukuba yena uthini ngethalenta lomntanakhe.

Share This:

Sponsored Links

Survey


We value your opinion! Take a moment to complete our survey

This will close in 20 seconds