Uncategorized

Phos’ elakho: Ngolwani udlame bakwethu?

24 Aug, 2017 - 12:08 0 Views

uMthunywa

Silo Cornelius Luphahla
BAKAMALANDELA ngangizwe abadala bethi okukhulu akulamkhosi kodwa noma kunjalo lokhu osokusenzakala kulezinsuku kulomkhosi oyesabekayo nanko phela abantu sebevuke ubunke udlame soluphuphuma kuzulu.

Yebo kambe liyakhuluma iBhayibhili eliNgcwele ukuthi ngensuku zokucina izizwe zizavukelana kodwa lokhu osokusenzakala sokudlulisile. Phela abantu kulezinsuku kabasaphathani njengabantu sebephenduke inyamazana.

Kusa kwamalanga sokuhlala kungezibuhlungu kuphela abantu bebulalana. Ukubusa lokudela okwakubonwa ngokhokho kasisakwazi sesikukhanuka uze ukhumbule ukuthi mhlawumbe kwakuvele kunjalo endulo kodwa nje kubuye kuzicacele ukuthi ngamalimi ezansi la ngoba okhokho babelesihelo.

Ungananzelela kulezinsuku uyezwa kuthiwa umuntu ubulele omunye kubangwa into encane kakhulu. Abanye njalo ngasebaphenduka izigelekeqe ezihlala egangeni zisebenza ukutshontshela abantu lokubabulala.

Kukhona njalo ababulala abantu befuna izitho zabo okuyinto emangalisayo kakhulu. Phela kulezinsuku sebebanengi abantu othola kuthiwa batholakale befile kodwa bengelazitho zomzimba ezeneleyo. Kambe sisasengabantu bani Mthwakazi kaNdaba sesibulalana sodwa?

Yebo kambe singathi imbiza isihuba sakutsha kodwa cha lathi silomlandu wokuzikhuza kanye lokuphilisana kuhle.

Noma nje abadala bethi awukho ongathunqi intuthu njalo umsizi ngowembiza zonke kodwa babengatsho ukuthi abantu bavuke eseganga bethembe ukuthi akusizwe saswela ezimbi.

Kukhona njalo abanye abathwalise nzima abanye ngokudlwengula. Uzwa kuthiwa inkalakatha yendoda ibhinye umntwana omncane okumangalisayo yamthelela ingculazi. Kambe nxa umuntu eyakwenza isihluku esinjalo angithi uyabe efana xathu lomkhunkuli kumbe umbulali. Yilo-ke udlame lolu olungafunekiyo kuzulu ngoba luyabhidliza kalwakhi.

Okumangalisayo yikuthi abanikazi bodlame lolu sebamusaphi unembeza sebesenelisa ukubhukuda abantu bengagqize qhakala. Nanzelela ukuthi umuntu odaleke ngobuqotho uyazikhuza okokuthi ngeke wenelisa ukubulala umuntu amcuye kungesinkukhu.

Yebo phela abantu basuka babuswe yimimoya bazimisele ukubulala bethi badinga imali kodwa qaphela zulu ukuthi igazi lomuntu liyakhuluma. Ngalokhu kuhle ukuthi umuntu azisebenzele hatshi ukubulala ethi ufuna imali.

Abanye njalo ngabahlukuluza abantwana abangelabazali uthole umntwana ehlala ehlulukelwe okuzwisa usizi.

Isimanga yikuthi ngangizwe abadala bethi abesifazana balesihelo kodwa esikhathini esinengi yibo okuvame ukuthi bahlukuluze abantwana abangelabazali. Pho singaphi isihelo esasikhona endulo sokugcwele udlame nje?

Abantwana abahlutshwayo kuvame ukuthi bacine besuka ekhaya bayehlala ezitaladeni. Esikhathini esinengi abantwana laba yibo abacina sebevukela abantu nxa sebekhulile bebabambe inkunzi kumbe baphile ngokubulala.

Lokhu kudalwa yikuthi umntwana uyabe ekhule ephila nzima okuyikho okudala ukuthi angabi lesihelo. Kambe uzasithatha ngaphi isihelo yena engakwazi ukuthi ukhona olesihelo njengoba uyabe waluswela uthando lwabazali bakhe?

Lokhu kusifundisa isifundo sokuthi siphathane kuhle empilweni ngoba abanye abantu abahlukuluza abantwana babaleke bacina besifa kumbe belinyazwa ngabantwana laba bebabamba inkunzi sebekhulile. Ngalokhu-ke kasiphileni ngokuthula silwisane lodlame bakwethu.

Share This:

Sponsored Links

Survey


We value your opinion! Take a moment to complete our survey

This will close in 20 seconds