Mbalisi, Balis’ungabalisi

07 Oct, 2016 - 17:10 0 Views

uMthunywa

Godfree N C Muyambo

Iyaphambili ingxoxo yababalisi besendlini yabo yokusebenzela. Njengoba satsho ngaphambili baxoxa ngezinto ezinengi eziphathelane lomsebenzi wabo. UMpumelelo obizwa kuthiwa nguMpusto yena ukhanya ukuthi umsebenzi uyawenza njalo ukhuthaza abanye ukuthi besebenze ngokubasola entweni ezimbi abazenzayo njengokunatha utshwala.

UMpusto utshela uSipatalala ukuthi okwenza abantwana bengenzi kuhle njengabantwabakhe yibona tshwala babo lobo. Umbalisi uNdabeni laye iyamhlaba leyo nkulumo athi kavumelani lalokho okutshiwo nguMpusto ngoba yena uyabudla, okutsho ukuthi uyabunatha kakhulu utshwala kodwa abantwabakhe bayaphumelela. Uthi kukhona okwenza inengi labo lingasebenzi njengakudala. Akusetshenzwa kuhle lapha kodwa kulokungunguna kuphela.

UMaThabo nxa esizwa inkulumo kaNdabeni ubeka usiba akade ethwebula ngalo amabhuku abantwana ahlale afulathele itafula.

Kusobala nxa efulathela itafula kanje ukuthi kasekho esimeni sokusebenza. Uzwakala enxapha ethi yekela ngikhohlwe ngalokhu ethi, “Sifelani sibili?” Lokhu kuveza sobala ukukhonona ngomsebenzi kwababalisi laba.

UMaThabo uqhubeka esithi phela imali abayiholayo kayilancedo. Uyabuza ethi kuyini angakuthenga ngayo. Uthi inengi labo bahle baboleke imali ngosuku lokuhola. Uveza into edanisayo ngombalisi ukuthi kabonwa njengomuntu elizweni lapha kodwa yinhlekisa nje kuphela.

UNdabeni uyayiqaga indaba kaMaThabo ethi indaba yemali kumele ilungiswe. Uyagcizelela ethi iholo labo kaleneli.

Usola ababakhokhelayo kuqembu lababalisi ethi bangamagwala. Kuvela into ejayelekileyo ukuthi kunhlanganiso ezimela izisebenzi kungabonakala kungathi akulanto ephumelelayo kundaba zeholo abaphansi basuke basole labo ababamelayo.Iqiniso liyavela njalo ukuthi bayabaphambanisa labo ababamelayo njengoba kulamaqembu amabili alenjongo ezingahambelaniyo.

Uyakusola lokhu kungabambani kwenhlanganiso ezimela ababalisi uNdabeni ekhalaza ngokuthi kusuka kungasakhanyi-ke ukuthi bangabantu abafundileyo sibisibili nxa bedabuka phakathi kalula. Uyakubona njalo uNdabeni ukuthi lokhu yikho okwenza lezikhalazo zabo zingezwakali ngoba sekuqhudelana amaqembu abo kulokuthi balwe lesitha esisodwa. Lokhu abakhulu kuthiwa bayakukholisa babayekele benjalo ngoba bacina besilwa bodwa elinye iqembu lisithi elinye alikwazi elikwenzayo.

Angazi kumbe kulungile lokhu ngoba nangu uNdabeni ekhuthaza abanye ukuthi kumele balahle amatshoko okuyikuthi kumele bayekele ukufundisa abantwana. Ubuza abanye ukuthi bakubona njani kodwa athi yena ubona kuyiyo indlela engabasusa eGipite ibase elizweni lesithembiso, eliloluju lobisi, eleKhenani. Ngenye indlela uthi bacindezelwe emsebenzini wabo kudingeka baphume eGipite baye elizweni lesithembiso iKhenani okulenkululeko khona.

USipatalala uveza imfihlo yakhe yakhe yedwa ethi yena kudala walahla phansi amatshoko uku-go slow, ahleke oMpumelelo ethi kazi bona oMpu abafela amafufu njengamagundwane, uqhubeka ethi kabadle wona amafufu njengoba kuyiwo abawakholisayo, bona abakusebenzeli lokhu. Mbalisi uyafundisa na kumbe uyabalisa njengoSipatala? Bakhona abadlala umdlalo kaSipatalala. Zwana okulandelayo ngokubala lelikhasi kuviki ezayo.

Share This:

Sponsored Links

Survey


We value your opinion! Take a moment to complete our survey

This will close in 20 seconds