A-LEVEL: Ukuhluzwa kogwalo – Bantu BeHadlana

11 Feb, 2016 - 00:02 0 Views

uMthunywa

Charles Dube

Unina kaSilobile uMaNgwenya uzonde uyabila, udla amahabula ngesiga asesenzelwe ngumntakaVulela uNgenzile.

UNgenzile usexhwalise uSilobile wabaleka ekhaya okuyikho okuhlupha umoya kaMaNgwenya aze acabange ukwenza izinto ezimbi eziphambane lobukholwa bakhe. Sitshiye kuviki ephelileyo uMaNgwenya ekhala ngokuthi abantwana bakhathesi abasesabi ukutshotshola kanye lasemnyameni ezibuza ukuthi kuqaleleni ngaye ukungesabi lokhu.

Wafisa ukuthi ngabe kuqale ngomunye, wakhohlwa ukuthi abaphansi kabaqunyelwa. Esikubonayo lapha yikuthi lokhu okwehlela uMaNgwenya kwakuqunywe ngabaphansi. Lokhu kwenzakala abantu besanamathele kunkolelo zabaphansi okokuthi konke okwenzakalayo bathi kuqunywe ngabaphansi, izinto kazenzakali zodwa. Wakhohlwa njalo uMaNgwenya ukuthi laye lowo ongabe kuqale ngaye ubezakhala njalo.

Kudliwa ngoludala lapha ngoba sizwa kuthiwa uKhokho wayejwayele ukubatshela ngokwendulo. Okwendulo lokho kwakuqathaniswa lokutsha. Imuli kaMbengo yayimqakathekisa kakhulu uKhokho imlalela kulokho akutshoyo kunye lezixwayiso aziphayo. Ngolunye usuku uKhokho utshela uMaNgwenya ukuthi akula lapha lowo owonileyo ayengacatsha khona. Babengamenza kubi abantu lowo owenze okubi. UMaNgwenya uxoxa loKhokho yena injongo yakhe ingodaba lukaSilobile lo oxhwaliswe ngumntakaVulela yikho ebuza ukuthi lowo omyengileyo wayethiwani?

UKhokho uphendula lowo mbuzo ethi babembuza abantu lowo muntu babuze labamzalayo futhi. Babebuza labo abamzalayo ukuthi umntanabo walobisa umhlaba nje? Nxa esindile, wayethutha kulowomango uyise walowo mchithi. Zimbi indaba. Ibuhlungu into eyenziwe nguNgenzile umntakaVulela kunzalo kaKhokho yikho befisa ukuthi uVulela aluba uyathutha. UMaNgwenya yena ubuhlungu okuphambili ngoba lanxa umkaVulela sewatshona kayekeli ukumcunukela emfisela okubi.

Uyabuza kuKhokho uMaNgwenya ukuthi pho osefile yena ubuyelwa yini esitsho unina kaNgenzile umkaVulela?

UMbengo wangenela ethi amlamulele owakwakhe owayebuza ngobuhlungu ethi onjalo ubonwa ngumhlaba kodwa akaze atsho ukuthi utshoni ngomhlaba. Kwamdida uMaNgwenya wafisa ukuthi owakwakhe ngabe uyatsho ukuthi yiwuphi umhlaba awutshoyo. Nxa esitsho abantu, pho bamyekelelani uVulela evulela umntanakhe ukuthi achithe iHadlana yona yayithule kangaka nje? Uyazibuza uMaNgwenya ukuthi bamesabani uVulela? Wakuswela abamesaba khona.

Wafunga ngaphakathi kwakhe ukuthi aluba ubevunula amabhetshu ngabe usezilahlele kuVulela, ambulale ngabe uyambulala. Kambe okungayisikufa yikuphi? Siyayibona inzondo kaMaNgwenya kumkaVulela osewatshonayo. Wathi uba umkaVulela ubesawadla amabele bekuzaba kuhle abaphansi bengabahlanganisanga enkunini, ngoba indlebe yomunye ibingasala idojwa ngamakhanka. Wakhohlwa uMaNgwenya ukuthi uyakangene eSontweni; ngezinye insuku kukhuleke yena athi: “Siyekela imilandu yethu, njengathi sibayekela abalemilandu kithi.”

Kuthiwa wakukhohlwa lokhu uMaNgwenya ngenxa yenhliziyo ethi ingathontiselwa ilahle elitshisayo imthume okubi umuntu, aze abe lenhloni esekhuphe okubi ngomlomo, kumbe eselesidumbu.

Share This:

Sponsored Links

Survey


We value your opinion! Take a moment to complete our survey

This will close in 20 seconds