A-LEVEL: Bantu BeHadlana, Lulotshwe nguS. O. Mlilo

03 Dec, 2015 - 00:12 0 Views

uMthunywa

Charles Dube
SILOKHU siqhubeka singenisa ugwalo lolu ngokutshengisa inguquko yempilo esisiba khona ebantwini beHadlana ngenxa yomoya omubi osuvunguza ufika khona. Sekungena umtshazo osuthatha yonke intsha uyenza iphambane lemikhuba yakudala osekusethusa abantu bakudala. SekuleMbijana esithumba abantwana ibatshiyise amakhaya akwabo bayegida imigido etshayisa abazali babo ngovalo ngoba bekubona ukuthi ngokuqhubeka kwakho lokho isizwe siyatshabalala.

UMkhahlela usetshaywe ngabantu kusihlwa bemquthela into ebingaziwa lapha eHadlana. UNgenzile umntakaVulela usethathekile ngeMbijana okwenza abantu besabele ukuthi uzaduhisa abantwababo. Ukuzwa nje ukuthi ubonakale elomntakabani kuletha ukwesaba okukhulu. Singakaqhubekeli phambili ngobubi bukaNgenzile loSilobile kesizwe ukuthi yini iHadlana. IHadlana lidwala.

Lalithiwa yiHadlana idwalantaba leli ngoba lilembizanyana ezinengi. Abakhuluma isiKalanga bathi imbiza yi “hhali”.

Encinyane bathi “yi-hhadlana.” Imbizanyana lezi kazaziwa ukuthi zafotozelwa ngubani edwaleni leli. Umlobi uthi abanye abantu beHadlana bathi zafotozelwa nguMlimu, intaba zisemanzi, ukuze ababalekela indlovu basile nxa besacatshile phezulu khonale. Isiphetho sakho lokhu yikuthi kakho olaziyo iqiniso lembizana lezi.

Kuthiwa abafana babesithi bangakhulula inkabi bagijimele embizeni lezo, bacambalale khona banathe. Labadala besilisa babekwenza lokho. Kodwa isifazana sesiNtu siyakuzila ukucambalala, ingabe ukuqethuka. Isifazana sikhala ngokuthi nje: “Ngisake ngibeke umhlubulo phansi.” Isilisa saso sisithi, “Ngisake ngiyocambalala emthunzini.” Sixoxa ngalesi isikhathi kungena izikolo kuleli elaMaNdebele.

Bazesaba abantu izikolo ziqalisa. Bathi zifundisa abantwana ukuswela indlebe. Lokhu kutsho ukuthi babesithi zifundisa abantwana ukungalaleli abazali. Bathi abantwana asebaya ezikolo balendlela ezintsha, ezazikhothamisa inkophe kudala. Izinto ezazikhothamisa inkophe ngezazihloniphisa eziyangisayo kodwa ngokubuya kwezikolo abantwana basebesemukela lezozinto. Lokho kuthiwa bakwenza besazi ukuthi bayazalwa, lokuthi umntwana uzalwa aze ayekufa, ngoba lanxa  eselomuzi, ngokayise umuzi lowo.

IHadlana yakhomba iMbijana ukuthi yiyo eyayisilethe ukungaziphathi kwentsha lokungahlaliseki kweHadlana njengoba abantu sebesesaba ukuhamba ebusuku besesaba ukutshaywa. Inengi lathi inengi leMbijana ngesake labona. Asebevuleke amehlo njengesifazana sakuqala esahlanyisa umkaso, bathi izithutha zisemakhaya ngoba lonyawo kazikwazi lokuluphakamisa. Abasezwani abadala labatsha ngoba intsha isithathwa ludumo lwento ezintsha.

Abadala babengazwisisi ukufika kwemfundo le bafisa lokuzivala izikolo, kwehlula, ngoba ozama ukuvalela amanzi omfula ogcweleyo uyazikhathaza. Phela lanxa usunganani umbundu, ayakhaphaka kuphela amanzi. Umuntu ongathandi ukuthi amanzi ezulu amonele insimu kuhle alungise yona insimu yakhe. Ngakho uMbengo laye owakwakhe umntwana wamvumela ukuthi aye esikolo.

Funda uzwe okwalandela lapha uSilobile esehambile esikolo.

Share This:

Sponsored Links

Survey


We value your opinion! Take a moment to complete our survey

This will close in 20 seconds