uMthunywa

I-ZFU ifundisa izakhamizi ngokukhulisa imihlambi

IMatabeleland South ilokudla kwezifuyo okwaneleyo ngakho umlimi ofuyileyo uyaphumelela

Cornelius Luphahla
INHLANGANISO yeZimbabwe Farmers Union isizifake ijogwe entanyeni ngenhloso yokuthuthukisa umhlambi wesizwe esabelweni seMatabeleland North nanko phela isifundisa abalimi beLupane ngendlela zokuqhelisa izibaya zabo.

IZFU kubikwa isiqede ukuqhuba izifundo lezi esigabeni seMafa kuWadi 28.

Kuzwakale ukuthi abalimi benkomo laba bebefundiswa ngokugcinwa kwezifuyo kunye langokuqakatheka kokusetshenziswa kwenhlanyelo yenkomo zesikhiwa, okuyiyo indlela yokwandisa umhlambi ngesikhathi esifitshane.

UMthunywa uxhumane loMnumzana Bernard Sibanda ongomunye wabalimi abenza izifundo lezi koBulawayo oveze ukuthi inkomo ezizalwa ngemva kokusetshenziswa kwenhlanyelo yesikhiwa zikhula masinyane njalo zilesisindo ukwedlula ezesintwini.

“Inkomo yale inhlanyelo ithatha inyanga ezingaba ngu-13 ukuthi ilungele ukuthengiswa kumbe yenelisa ukuhlanyela nxa iyinkunzi. Ensikazi yakhona layo ithatha inyanga ezifanayo ukuthi ilandelwe zinkunzi.

“Umhlobo wenkomo lezi uyakhula kakhulu okwedlula ezesintwini, lokhu kwenza ozifuyileyo athole imali enengi nxa ezithengisa ngemva kwesikhathi esincane,” kuchaza uMnu Sibanda.

Uqhubeke njalo wachaza ukuthi i-ZFU ibasize kakhulu ngokubafundisa ngokugcinwa kwenkomo isaselithole ize ikhule, kanye lokutshiswa kwazo impondo.

“I-ZFU yasifundisa ukuthi ithole ukuze likhule kuhle lingahlaselwa yimikhuhlane kufanele lihlale inyanga zize zibentathu limunya kunina njalo engasengwa, lokhu kwenza ukuthi unina aphange alandelwe.

“Nxa ithole lingeliduna njalo ufuna ukulithena kufanele lithenwe lilenyanga ezintathu kusiya kwezinhlanu. Lokhu kwenza lingavuvuki njalo lingacubi ngoba imisipha yalo iyabe ingakagwanyi.

Uqhubekele phambili waveza ukuthi impondo zamathole zona zitshiswa zisanda kuphuma.

“Impondo zenkomo zitshiswa zisanda kuphuma lokhu sikwenza ngoba impondo ziyehlisa isisindo senkomo okucina kubangela ukuthi ithengwe ngemali ephansi emakethe,” kulandisa uMnu Sibanda.

Esinye isisebenzi seZFU esikhulume loMthunywa uMnumzana Stanely Mtshaya Sibanda uveze ukuthi imali yokuthenga inhlanyelo yenkomo zesikhiwa isikhona.

“Imali yenhlanyelo yenkomo izakhamizi sezayikhipha, khathesi sesilindele ukuthi ibuye ivela eHarare.

“Siyathaba ukuthi umhlambi wenkomo kulesisigaba usuzakuba mkhulu ngenxa yezifundo ezatholwa ngabalimi kunhlanganiso yethu,” kubika uMnu Sibanda.