Uncategorized

Ukumunyisa cha, omama kabasafuni

04 Aug, 2022 - 00:08 0 Views
Ukumunyisa cha, omama kabasafuni World Health Organisation (WHO)

uMthunywa

MANCANE amathuba okuthi iNingizimu Afrika ingakwazi ukufeza umgomo wenhlanganiso yezempilakahle emhlabeni iWorld Health Organisation (WHO), wokuthi isilinganiso se-70% sabomama bamunyise izingane zabo ibele kuphela zize zibe lezinyanga eziyisithupha kusiyafika u-2030.

Ngo-2016 bebengu-32% omama abamunyisa ibele kuphela izingane zabo zize zibe lezinyanga eziyisithupha.

UDokotela Chantell Witten, wesikhungo esiqinisekisa ukuthi kulokudla okweneleyo i-DST/NRF Centre of Excellence for Food Security, e-University of Western Cape, eSouth Africa ophinde abe ngomunye wabagqugquzela ukuthi omama bamunyise ibele, uthe iNingizimu Afrika ayisakwazi ukwehlisa indlela omama abathanda ngayo ukunika izingane uchago lwamagabha (formula).

Uthe ucwaningo luveza ukuthi abakhiqizi bochago lwamagabha babambe iqhaza ekuqeqetshweni lasekuthuthukisweni okuqhubekayo kobuchwepheshe bezempilo, babuye babe ngabaxhasi ezingqungqutheleni zezempilo babeke lezikhangiso ngemikhiqizo yabo.

“Kweminye imicimbi yomnyango bayakhuluma.

Bafinyelela omama ngeziteshi zemisakazo.

Amaqhinga okuthengisa abawasebenzisayo enza ukuthi ukumunyisa ibele kubukeke njengento enzima, amanye enza omama bangazethembi ukuthi imizimba yabo ingenelisa ukukhipha uchago olweneleyo, abanye babelenhloni zokukhipha amabele nxa bemunyisa.

Amaqhinga abo okuthengisa amanengi asatshalaliswa ezinkundleni zokuxhumana okuyinto engalawulwa,” kutsho yena.

United Nations International Children’s Emergency Fund

Ngokwe-Unicef (United Nations International Children’s Emergency Fund), izingane ezimunya ibele kuphela zilamathuba aphindwe izikhathi ezingu-14 okuphila kahle zingaguli zize zibe lezinyanga eziyisithupha kulalezo ezinikwa uchago lwamagabha.

Linhlanganiso ithe ukumunyisa ibele kunganikeza ukuvikeleka ezifweni ezinengi zezingane ezifana lesifo sesihudo, ukudla okungahambisani lomzimba (allergies), izinkinga zokuphathwa yindlebe.

Okunye okukhathazayo yikuthi kudingeka izinga eliphezulu lokuhlanzeka uma ukhethe ukumunyisa ingane yakho uchago oluthengwayo.

Kudingeka amanzi ahlanzekileyo agelezayo, amanzi abilayo okubulala amagcikwane lamambodlela aphephileyo.

UNkosikazi Maria van der Merwe, uMongameli wenhlanganiso yengcitshi zezokudla, i-Association for Dietetics in South Africa (ADSA), uthe: “Silwa lefa lokumaketha okwakungenamingcele, okuhlanganisa lokuphiwa kwabomama uchago lwezingane ezincane, olunye lunikezwe izisebenzi zezempilakahle ukuthi baluphe omama.

“Kuselemfundiso-ze abantu abanengi abayikholwayo yokuthi ukumunyisa ngebhodlela kuyafana lokuncelisa ibele.

Ayikho into enjalo ibele lingcono kakhulu. Esikudingayo yikuthi sifundise umphakathi kabanzi ngezimfundiso-ze,” kutsho uNkkz van der Merwe. — Isolezwe

Share This:

Sponsored Links