Uncategorized

Isigqi somdladla: ISIDWABU SAMATSHUMI AYISITHUPHA LAMBILI: Hlanyela amajodo

16 May, 2019 - 00:05 0 Views

uMthunywa

Trevor Mhlanga

OKHANGELA umkhathi kayi kulima, oxhonxaxhonxa isifula kayi kungena emanzini, owethuselayo kayi kuyiphosa inqindi, olalelisa umzimba kayi kuvuka, otomatomayo kayi kuphutsha akwenzayo.

Ukuthikaza kuveza ukuba usucabangile ngalokhu ofisa ukukwenza, wakucubungula, wabona ubuhle bakho lengozi ongahlangana lazo, wazimisela, kodwa wasulinda umumo ovumayo. Umhlaba kawuphelelanga, ngakho kawukho lowo mumo ovuma ngokupheleleyo. Kuphetha ngokuba ngu “ngabe nga,” kuthi amacebo akho abe yizifiso zika Amkela, ngenxa yokungenzi lokho okumele kwenziwe.

Izizatho zokuma kancane ngezibambekayo; “faka amaphaphu phansi, inhlwa kayibanjwa ngekhanda,” ngumkhumbulo wengqondo lo. Kuliqiniso, abadala bathi “ubude kabuphangwa,” kodwa babuye bathi “ehambela muva ibanjwa yizinja,” kusemuntwini-ke ukwazi isaga esifaneleyo ukulandela esikhathini esithile. Entweni eziphathelane lokuhlakulela ukuzingconoza kwakho, impela kuyikuzokhela amalahle ekhanda ukusalela emuva.

Isikhathi kasikulindeli, lamathuba ayedlula ulokhe usalinde elilotshwe igama lakho. Ukwesaba ukubhudlukela esizibeni sengwenya kwenza uthikaze, besekusiba yikudlulwa lithuba ebelingakutshiya ezingeni elingcono, okusala kuyimbali yikuthi ube ligwala. Lanxa kungathiwa “kwabo kwagwala akula sililo,” lamuhla ngithi kuwe “kwabo kwagwala akula mpumelelo.” Qunga isibindi ulidabule igusu ongalaziyo, yikho lapho okulethemba lokuthi ungajimba. 

Kuyingozi ukuqala ulutho olutsha, kungakwenza ulahlekelwe ngokuligugu kuwe, kumbe ulahlekelwe yimpilo. Nxa ufuna ukuhlala uphephile ungadingi ongakwaziyo, ungakubambi vele, hlala lapha okhona usenza okwejwayeleyo.

Lokhu-ke kuzakwenza ungakhuli ekukhalipheni lasempilweni ngobubanzi bayo, kwehlisa amandla akho okumelana lokungakhangelelwanga okungakwehlela, kodwa nxa ungohlala usevalweni kuyisiphephelo kuwe ukungazifaki ezintweni ongazi ukuthi zizaphetha njani. Umkolo osekhunjini uphephile, kodwa imikolo kayenzelwanga ukuhlala ekhunjini; ngendlela efanayo dingisisa ukuba wadalelwani, uzakunanzelela ukuba eyakho impilo akumelanga ilawulwe yikwesaba.

Kumele uzimisele ukutshiya impilo ebutifitifi wenze umahluko kuwe kuqala andukuba uguqule umganga okuwo.

Abafundisi bayatsha amazwi ngokutshumayela kungaphenduki muntu, kungayisikho ukuthi ilizwi kalizwakali, kodwa inengi ngelithikazayo ukusabela ubizo. Akulula ukufika esigabeni sokuntshintsha indlela obuphila ngayo.

Okubuhlungu yikuthi abanye baze bazunywe yikufa belokhu bebalisela, ithuba lokulingisisa ngemiphefumulo yabo liyabe seledlule. Uhlupho yikuzibuzabuza ukuthi “kambe ngithi kumbe ngithi” okufaniswe lokukhangela umkhathi lapha.

Zinuke amakhwapha, kukangaki lapho ophaphelwe zinyoni ngenxa yokwesaba ukukhwela phezu kwesihlahla ufake inofi egajeni. Lesi yisikhathi sokulungisisa, qala manje, ungananzi ukuthi awula mbiza, hlanyela amajodo!

Thintana loTrevor Mhlanga kunombolo zikamakhal’ ekhukhwini ezithi: +263775523605 kumbe kumakheli omqhafazo la: [email protected]; Facebook: Trevor Mhlanga; Twitter: @MhlangaTrev

Share This:

Sponsored Links

Survey


We value your opinion! Take a moment to complete our survey
<div class="survey-button-container" style="margin-left: -104px!important;"><a style="background-color: #da0000; position: fixed; color: #ffffff; transform: translateY(96%); text-decoration: none; padding: 12px 24px; border: none; border-radius: 4px;" href="https://www.surveymonkey.com/r/JRD3VTT" target="blank">Take Survey</a></div>

This will close in 20 seconds