Uncategorized

Isigqi somdala: ISIDWABU SAMATSHUMI AYISITSHIYANGALOMBILI LASITHUPHA: Yizaga ezikhohlakeleyo

14 Nov, 2019 - 00:11 0 Views
Isigqi somdala: ISIDWABU SAMATSHUMI AYISITSHIYANGALOMBILI LASITHUPHA: Yizaga ezikhohlakeleyo

uMthunywa

IMPEMBe ingakhala bayaqala ukugijima, lo lalo ukhangelele ukuyatshaya intambo, bonke balandela imizila yabo bethunqisa uthuli, bejonge ukuthola umvuzo. Yiyo le ndlela esikhuliswa ngayo, sitshelwa ukuba “ikhanda elilamehlo liyazibonela.” Kakho ozikhathaza ngomunye umuntu, funa uthuli aluphakamisayo lukuphandle uselwe kulumjaho. Nxa usuyitshayile intambo ing’khona uthalaza, ukhangelele ukuthi abantu abafanayo obungelandaba labo kube yibo abakwenzela amhlophe, awulanhloni?  Nanku-ke suqala ukuzihlekisa okwengane etholwe ikhuma itshukela, suqala manje ukwazi ukuthi “ikhotha eyikhothayo;” “kanti nyama umnandi ungafakwa itswayi?”

USqethukile udla imbuya ngothi ngekhaya ngoba kwavela kwathiwa “inkukhu inatha amaqanda ayo,” uyehluleka lokubika kubabalisi bakhe udubo ahlangana lalo, ngoba lakhona ngale uthango ludla amakhomane. Uyadela usowabo abadlala bonke ngoba lanxa esazi inkathazo ezikhakhatha omunye wakhe ezibona lendlela angamhlangula ngazo uma ngokuthi “eyomdeni ayingenwa.” Lowaya mongikazi ohlala duze kwesikolo uyakunanzelela ukuthi kukhona okumgubhayo lumntwana kodwa lokhu ezitshela ukuthi “inhlwa kayibanjwa ngekhanda,” uzathi esebonile lapho okuzawela khona induku loxakuxaku yikho lapho azathatha khona inyathelo, phela ukugijima akusi kufika.

UNdukiyakhala ubengaqonda emapholiseni abalandisele kodwa wesaba umnyama ongelampisi, ngapha vele kuyamnyenyezela enhliziyweni ukuthi “injobo kayithungelwa ebandla.” Lesiya salukazi sake samfundisa ngaleya nto okuthiwa “yimfa layo” ngakho usekwamukele ukuthi ayilale ngenxeba. Inyembezi zendoda ziwela esifubeni, leyindaba ngeke ayithi vu; ngumthwalo asezethwese wona esithi “indlovu kayisindwa ngumboko wayo.” Engathini njengoba kungunina loyise abathi sebeqedile ngokwabo bobabili bangenele yena, ukukhala kwakhe kuthathwa samkhosi wembuzi; “uphakathi komgigo lengiga.” Impela ilihlo kalincitshwa, njalo okulempondo akufihlwa emgodleni; kodwa kuthi lanxa sokusobala njengamadolo embuzi ukuthi kukhona okunuka santungwana kulowaya muzi kuphelela ekubeni yinkulumo yabasiki bebunda. Abazenza abalungileyo labo bagoqe izandla besithi “akumuzi kunga thunqi ntuthu.”

Kambe yikulunga bani ukunamathisela indebe ngengcino lapho ubona abanye bephatha kubi abanye? Izaga zingamazwi ahlakaniphileyo, akhuzayo, abonisayo, ajulisa umcabango, njalo aphethe imfihlakalo. Kuhle ukuzifunda lokuzisebenzisa empilweni, kodwa kuyingozi kumphakathi lakuwe ukucatsha ngazo usenza ongamelanga ukwenze. Ngaze ube lenzuzo enganani, inhlonipho engangentaba, lesithunzi esigcwala ulwandle, nxa utshaya indiva ububi obukugqagqeleyo, utshova ibhayisikili elingela ketane. Kambe kungafumaniseka ukuthula ezweni okuhlukuluzwa abamsulwa, kuncindezelwe amalungelo abantwana na? Yazi-ke ukuthi nxa ususebenzisa amazwi ahlakaniphileyo ukucatsha ngemva komunwe aba yizaga ezikhohlakeleyo!

Thintana loTrevor Mhlanga kunombolo zikamakhal’ ekhukhwini ezithi: +263775523605 kumbe kumakheli omqhafazo la: [email protected]; Facebook: Trevor Mhlanga; Twitter: @MhlangaTrev

Share This:

Sponsored Links