Uncategorized

Hlanganani ‘lobabakazi’ weHarare . . . Ufundisa ngezocansi egcekeni

21 Nov, 2019 - 00:11 0 Views
Hlanganani ‘lobabakazi’ weHarare . . . Ufundisa  ngezocansi egcekeni UGogo Mukwapura

uMthunywa

YiNtatheli kaMthunywa

LANXA indaba zemacansini zandise ukukhulunywa endaweni ezicatshileyo, kulesalukazi esesiShona esifundisa uzulu ngemithi etshiyeneyo yemacansini egcekeni phakathi kwedolobho leHarare.

Intatheli ixoxisane lesalukazi lesi, uGogo uSvorai Mugongachako — yena owaziwa ngebizo lokuthi nguGogo Mukwapura ngenxa yokuthi uthengisa imithi yeqolo — ephathekile ngokutshengisa uzulu obemgcwalele eCopa Cabana.

Amanye amadoda abelapho abecela isalukazi lesi ukuthi sisebenzise bona ukubona ukuba imithi le isebenza njani.

Kusukela endulo, umsebenzi wokulaya abafana kanye lamantombazana ngokumele bakwenze kumakhosikazi loba kubomkabo nxa sebethethe wawusenziwa ngobabakazi, okhulu loba ogogo balowomuntu. 

Kodwa ngenxa yokuguquka kwamasiko kanye lendlela esesiphila ngayo lokhu akusenzakali nanko phela ezinye imuli sezehlukana osekusenza obabakazi, ogogo kanye labokhulu bangasakwenzi okwakusenziwa endulo.

Ngesikhathi kufika intatheli lapho okuloGogo uMukwapura, yamukelwe ngamazwi owesilisa, “Tshengisela kimi gogo, kimi ngoba nguwe ongangisebenzela. Salukazi unzima! Uyayazi into yakho.”

Indoda le esakhulayo yayiphethe imbodlela yotshwala njalo yacina ixotshwa ngabazukulu bakaGogo uMukwapura ukuze ingaphambanisi umsebenzi wakhe.

Abanye abesilisa babesemzileni wokuncediswa yisalukazi lesi bekhalaza ngezinto ezehlukeneyo ezigoqela ukuphela amandla nxa belabomkabo endlini yabo yokulala.

Exoxisana lentatheli uGogo uMukwapura uthe inhloso yakhe yikuthi imizi yalabo abathetheneyo ingachitheki — okungamacebo ayesabiwa ngogogo, obabakazi kanye labokhulu endulo.

Okwakhathesi uGogo Mukwapura nguye “osengubabakazi” weHarare.

“Inhloso yami kayisikho kutshengisa abantu okuhloniphekayo, kodwa ngabona ukuthi kabasekho obabakazi, ogogo kanye labokhulu abalaya abantu ngendaba zemacansini ngoba yizo eziqakathekileyo kakhulu kulabo abatshadileyo.

“Ungabona abathetheneyo bengasahlangani emacansini kutsho ukuthi umuzi usuchithekile,  kuyabe sekuyikuhlalisana nje kuphela. Indaba lezi ngiyazifundisa lemzini wami, eZiko koSeke.

“Lapha ngizothengisa nje kuphela ukuze abantu bakwazi ukuthi lo yiwo omunye umsebenzi wami wokuthengisa imithi,” utsho njalo.

Uqhubekela phambili esithi: “Ukwazi lokhu kuyaphathisa ukuthi indoda loba umfazi angaphumi ngekhaya ayedinga abanye abangamsuthisa phandle. Ngihlangana labesifazana abahlangana labomkabo kanye ngeviki emacansini bathi kuqondile lokhu. Hatshi lokho akuvunyelwa, loba ungagula uyaqinisela kukhanye angathi ulothando kodwa omunye wakho uzazibonela yedwa ukuthi kawuphilanga kulokuthi wale, ucunula omunye wakho.”

UGogo uMukwapura uthe lomkakhe laye uyafundisa ngezemacansini.

“Mina ngifundisa abesifazana bodwa, abesilisa bona bafundiswa ngukhulu. Kodwa sengibhekana lohlupho lokuthi kulabanye abesilisa abathi labo bafuna ukufundiswa yimi. Nxa kungaba njalo ngibafundisela egcekeni kodwa bebukela ndawonye labomkabo.

“Nxa ngifundisa abesifazana, siyakhulula impahla sigqoke okhabhudula. Lo engimfundisayo uyabe elingisela lokho engikwenzayo, ngisenza ngiqaphela izigaba ayabe eseziqedile, lanxa bekhona abalamaqolo aqinileyo,” kutsho uGogo uMukwapura.

Uthe izifundo lezi ziqeda inyanga ezimbili ziqhutshwa.

“Kuthatha inyanga ezimbili ukuthi umuntu aphumelele kodwa bakhona abaqeda inyanga ezintathu. Umuntu uyabuya kanye ngeviki ngoba abanye bayasebenza. Ngeviki ngifundisa abantu abanengi, abedlula ikhulu.”

UGogo Mukwapura uthe kulendlela ezehlukeneyo ezedlula ezingamatshumi amahlanu.

Uthe okunye akufundisa abesifazana yikuthi bazehlise ngaphansi kwabomkabo.

“Bomama, zehliseni ngaphansi kwabomkenu kungakhathalekile ukuthi lifunde okunganani. Banengi abalama-degree ababuya lapha sibafundise ngezifundo lezi kodwa silehlandla lapho esibalaya ukuthi kumele bahloniphe omkabo njengabobaba. Indoda ingaba ngumyanga wena ulemali, kodwa-ke imali kayikuloboli. Ngenxa yalokho indoda kumele ithandwe, kasifuni kuqambelana amanga. 

“Indoda ifuna ukuphekelwa, ukukhudunyezelwa amanzi, ukuphathwa njengomntwana ngenxa yokuthi inengi labo liyaphangisa ukuzonda, ikakhulu ngezikhathi lezi zokuhlupha kwezinto. Kungakho bomama asifundeni lokho okufunwa ngabanye bethu sinqobe ngoba ukuchitheka kwemitshado sokuvamile,” utsho njalo ehleka.

Share This:

Sponsored Links