Giya Mthwakazi Iqoqo lezinkondlo Ugwalo ludindwe yiLongman Zimbabwe

16 Mar, 2023 - 00:03 0 Views
Giya Mthwakazi  Iqoqo lezinkondlo Ugwalo ludindwe yiLongman Zimbabwe

uMthunywa

Indikimba – Ezokufa

Imbongi nguNdabezinhle S Sigogo

Isihloko senkondlo – Akubongwe ukufa

Ngamafitshane ngithanda ukuphutshisa le inkondlo esixoxisane ngayo ngeviki edlulileyo. Sitshilo ukuthi imbongi ikhuthaza ukuthi akubongwe ukufa. Sitshilo ukuthi kuyisimanga ngoba kuluntu lonke ukufa akujayeleki njalo kuyesabeka.

Imbongi ithi akubongwe lokhu kufa ngoba khona kuyindlela yokuya emaweni okuhlala khona okhokho babantu. Imbongi ithi abantu baya kubokhokho babo ngendlela yokufa. Umzali wokufa kukhanya wakuthuma wathi kuze kubathathe abantu batshiye izinsizi abakhala ngazo. Iqhubekela phambili imbongi ithi kabakubonge abantu ukufa ngoba kubethule imithwalo enzima.

Kuthiwa ukufa kukopole imimoya yabo kubo kwayikhupha ngezinhlungu zezifo njengoba labo bekhupha igolide ematsheni ngemililo encibilikisa izinsimbi zize zibe lihiqa eligelezayo isa izifo. Ngalo umfanekiso siyabona ukuthi akulula ukukhupha umphefumulo yabantu ngaphandle kokusebenzisa izifo. Imbongi ikhuthaza abantu ukuthi akubongwe bakubabaze ukufa.

Imbongi ithi abantu kabakubonge ukufa ngoba yikho kodwa emhlabeni okwaziyo ukuthatha imimoya yabo uyise elizweni elilaphakade lapho okwaya khona oyisemkhulu lazo zonke izizwana zendulo lapho okoya khona izizukulwana zonke. Ayikufihli imbongi ukuthi yona ikubukile khona ukufa loba kuyisifazane kumbe isilisa.

Imbongi ithi ikubukile ukufa ngoba kubathandile abantu lazo zonke izidalwa zemhlabeni yona iwenza samuntu umhlaba ithi izidalwa zakoMhlaba kusukela ngosuku okwadalwa ngakho ukufa. Lokhu kungenxa yokuthi akusukanga emakhaya abantu kanye lasemagangeni ahlala izinyamazana.

Imbongi elandelayo nguArtwell T Masuku. Isihloko senkondlo – Isitsha esihle kasidleli (Isililo ngomufi uDambudzo Marechera; umlobi). Le inkondlo yisililo njengoba sibona okulotshiweyo kulandela isihloko senkondlo. Isihloko senkondlo le sona siyisaga. Isaga siyakwazi ukuthi ingcazelo yaso ifihlekile kayithi bhadla esikutshoyo. Lapha okaMasuku ukhuluma ngegugu lakhe elinguDambudzo Marechera obengumlobi ukufa osekuthe ngesikhatshana kwamthatha kanti ubesakhangelelwe ukuthi usazophile okwesikhathi eside alobe atshengise ubungcitshi bakhe. Kodwa ngokuswelakala kwenhlanhla usephange wedlula kulumhlaba ngalokhu-ke imbongi okaMasuku uqhinqa isililio ngokufa kwegugu lakhe.

Imbongi lamhlanje ithi ilanga liyitshonele emini. Lapha isebenzisa ihaba igcizelele ukudabuka ngokufelwa/ukutshiywa ngumuntu ebimqakathekisa imkhangela phezulu ngesipho sakhe sokuloba.

Ekuqaleni kwenkondlo uMasuku usitshela ukuthi wayizwa njani imfa kaDambudzo Marechera. Imbongi ikhumbula iphakathi kokuxokozela okukhulu iphendla indlela ngibheke ekhaya. Lapha kukhanya wayesemzini omkhulu edolobheni abantu sebexokozela endaweni zokugadela amabhasi kumbe imitshova sebebuyela ezindlini emva kokusebenza. Ephakathi kwaleso sinyokotho phazi wakhangwa liphephandaba elalithengiswa ngabafana. Wabona umhlolo. Wazibuza, “Mhlolo muni lo owawungikhangele!”

Sizakuma lapha lamhlanje. Bafundi nxa lisenelisa ukuyifunda linkondlo ngaphambili yenzani njalo ngoba lapha khona sizayifunda siyicubungule siyihlaziye ngensuku ezizayo.

Share This:

Sponsored Links