WATSHA TSOTSI: Inkanuko zomzimba!

10 May, 2018 - 00:05 0 Views

uMthunywa

INKANUKO zisenza siphile njengabantu kukanti zingekela ukulawulwa zisithela emalahleni!

Phosa elakho, ukubona njani wena mlandeli? Ithambo laloludaba sizalikhukhuza kuze kuzwele ngoba lusivezela ububi benkanuko zomzimba nxa umuntu engasazithibanga!

*Inhlolisiso eyenziwe ngamapholisa eZimbabwe Republic Police (ZRP) esabelweni seMatabeleland North iveze ukuba indaba eziphathelane lamacala enkanuko zomzimba ziya zisanda ngakho kuzamele sifake amakhanda ndawonye sonke njengesizwe sibonisane ukuba singaziphungula njani lezozindaba.

Izindaba lezi ngezihlukuluza ikakhulu abesifazane, abadala labantwana. Ngokunjalo, amacala esizaxoxisana ngawo lapha kusukela lamuhla ngalandelayo:-

*Ukudlwengula (rape) lamanye aphathelane lezocansi

*Ukutshontshwa kwabantu (human trafficking) lamanye agoqela ukuthwalwa kwabantu besiwa le lale, ngobuqili kumbe ngenhloso yokubahlukuluza / ukubasebenzisa. Lapha kungena labo assault / kidnapping ngoba, ungavele wone, umthetho kawukukhuthi

*Udlakela ezindlini (domestic violence) lamanye alokutshaya kumbe eminye imihlobo yodlakela/ ukuhlukuluza

*Ukwenda kwabantwana abancane (early child marriages) lokuhlukuluzwa kwabo (child abuse)

*Ubuqili lodlakela izigangi zijonge ukusuthisa inkanuko zemizimba yazo, ikakhulu ebantwini abaqhuba imisebenzi ecatshangelwa ukuba ilemali abanjengabathengisayo (cross border traders/ vendors).

*Ukusetshenziswa kwezidakamizwa kumbe lapho izigebengu eziyabe zijonge khona ukugcwalisela inkanuko zemizimba yazo ngokudakisa omamangala.

*Amanye amacala uzulu angafuna siwachaze phakathi komphakathi.

Ukudlwengula/ ubudlova kulicala njalo kuyisono lakuMlimu ngokwakhe ngakho kumele sikwenqabele ngazo zonke izindlela. Amanye amacala esizawathinta lapha yi- sodomy, aggravated indecent assault, online child sexual abuse lokubulala omunye umuntu ujongile (murder).

Ubudlova bubi ngoba buhlukuluza odlwenguliweyo, buchithe imizi, busabalalise imikhuhlane yengulamakhwa kumbe i HIV leAids. Lesisiga sihlukuluza abantwana okwempilo yabo yonke baze bathi lapho abahlangana khona lowesisilisa bethuke, bengahlaliseki kumbe bahlengezele-nje! Kasinqinekeleni abesifazana konke lapho esiyabe sikhona. Kakukhathalekile ukuba ngumkakho kumbe hatshi.

Lani besifazane zivikeleni, lingahambi imimango emide lilodwa, lingahambi ebusuku, lingenzi kumbe ukugqoka okuhuga abadlwenguli, kasazini ukuba inkanuko zomzimba zifuna ukuthitshwa/ ukulawulwa ukuze sigcwalisele kuhle indalo yoluntu. Yazini njalo ukuba owesifazane angancedisa owesilisa ukubamba omunye umuntu wesifazane, laye umancedisa lo, ubanjwa licala lokudlova i-rape ngokwayo!

Kwezokutshontshwa kwabantu kumbe ukuyengwa/ ukuqilwa; ngenjongo yokusetshenziswa kuchazwa yihofisi yamalungelo oluntu eseNew York eMelika eyeUnited Nations Human Rights Office of The High Commissioner; njengesenzo esibi esigoqela:-

*Ukuqatsha — ngobuqili kumbe ngamanga
*Ukuthwala — ukuqukula ngezandla kumbe ngenqola zomlilo kumbe ukubhadalelwa lezozenzo zokuthwalwa
*Ukususa — umuntu ole/ la esiwa le kumbe esuswa le elethwa la
*Ukufihla kumbe ukwamukela umu(aba)ntu — ujonge ukuhlukumeza;

Lokhu kusenziwa ngochuku, ulaka, udlakela, amandla, ubuqili, ukufumbathisa, ukunyathezela izichaka/ abayanga/ abampofu/ abahluphekayo kumbe abalobugoga/ insilelani ethize lokunye okunjalo, ngokubhadala/ ukwamukela imbadalo kumbe olunye ulutho; ukuze kutholakale imvumo yomuntu othumbe kumbe onguye olamandla phezulu kwalowo oyabe etshontshwa (umamangala) — ukuze lumuntu ahlukuluzwe kumbe asetshenziswe.

-Ukusetshenziswa lokhu kumbe ukuhlukuluzwa okuyabe kujongwe yizigangi lezi, kugoqela okulandelayo:-
-Kwezocansi — ukukhikhitha ngenkani inzuzo isiya kuzigangi lezo
-Ukusetshenziswa ungaholi njalo ngenkani — ukugqilaziswa
-Ukucuya izitho zomzimba — usala uphila kumbe ukubulawa, inzuzo isiya kuzigilamkhuba lezo (kubikwa izitho lezi zigoqela kunye lezinso, izibindi, inhliziyo lokunye — hatshi ezemithi kuphela lezi ezikhulunywa ezizweni zabansundu!)

Yeyi madoda, nxa ungabanje njalonje, ungababuhlungu umhlaba bo — uhlabe okogagu, ubhankali ngokwalo!

Kodwa-ke, nxa singazithiba, simanyane silwise umona lochuku olunje phakathi kwethu, sibe lonembeza — ubamnandi umhlaba. Phela angithi sawunikwa nguMdali ukuba sizitike phezu kwakho konke okukuwo?

Uhlupho luqhamuka nxa sesilahla ubuntu, ukuvumela inhliziyo/ inkanuko zomzimba lomona.
Kungaselani bakwethu, kayixabene, sizakuma lapha okwalamuhla. Sixhumane njalo laku – [email protected] kumbe kumhleli.

Share This:

Sponsored Links