Ukwakhiwa kwezenzukuthi ezenzweni

16 Aug, 2018 - 00:08 0 Views

uMthunywa

EZINENGI izenzukuthi zakhiwa ngokususa ilunga lokucina lesenzo. Nanzi izibonelo ezenzweni ezithile:

lunguza – lungu, siphuna – siphu, gamula – gamu, finyeza – finye, gxamuza – gxamu, khuhluza – khuhlu, genqula – genqula, cezula – cezu, khithiza – khithi. Qaphela ukuthi zinengi izenzukuthi ezakhiwa ngokususa ilunga lokucina lesenzo hatshi lezi eziqanjwe lapha kuphela.

Minengi imibuzo engabuzwa mayelana lezenzukuthi. Sibonile ukuthi kungathiwa qamba izenzukuthi eziphathelane lokuwa, eziphathelane lomlilo, eziphathelene lemibala, eziphathelane lamanzi kanye leminye imihlobo yezenzukuthi esiyiqambe ngaphambilini. Ikhona eminye imibuzo ethi kuyini okuthi: tshopo – lokhu kungaba yimpala ibaleka, gqunsu – kungaba yintambo iqamuka kudonswa into enzima njengemota. Okuthi pekle kungaba ngumuntu ehlala phansi abanye besebenza. Okuthi tshwa ngameva ehlaba umuntu etshona enyameni.

Khathesi singena kungxenye yohlelo okuthiwa yisibabazo. Siyini isibabazo? Ingcitshi zisitshela ukuthi enkulumeni yethu yensuku ngensuku sasikhulume amazwi aveza imizwa yethu lomumo esikuwo ngalesosikhathi. Nxa sisemumeni onjalo sithi siyababaza. Siyababaza ngezizatho ezitshiyeneyo njengokukhuza umhlola, ukutshaywa luvalo, ukuthokoza okukhulu, kumbe ukuba sesizini olukhulu, njalonjalo.

Imihlobo yesibabazo: Isibabazo kuthiwa silemihlobo emibili eyaziwayo. Kukhona izibabazo zemvelo ezadabuka lolimi lwesiNdebele, kubekhona ezinye ezakhiwa kwezinye izincezu zenkulumo.

Izibabazo zemvelo: 1. Ezitshengisa ukwethuka: Maye! Maye babo! Hayi bo! Njalonjalo. Isifundo sethu esilandelayo sizaqala lapha.

Share This:

Sponsored Links