Ugwalo — Ugqozi Lwezimbongi: P Mpofu

17 May, 2018 - 00:05 0 Views

uMthunywa

Imbongi nguO L Mlilo
Isihloko senkondlo — Bantwabethu!
IMBONGI uMlilo uyakhala ngeziga ezenziwa yintsha, abantwana besimanje abakhathesi. Kuyayidanisa imbongi lokho okwenziwa yintsha yakhathesi yikho nje iklabalala ithi, “Bantwabethu!” Ikhuza imihlolo ngalokho ekubonayo imbongi ize itsho ngelizwi eliphezulu, “Bantwabethu!” Ithi ngelizwi eliphezulu imbongi nxa isibize abantwabethu ithi, “Umuntu! Akuselamuntu.” Kutshoni ukuthi umuntu akuselamuntu?

Kungaba ngumuntu onjani okuthiwa umuntu akuselamuntu. Umuntu useluhubhuhubhu akuselalutho olumenza ahlonipheke. Sekuliphepha nje akasela sithunzi umuntu. Isikuveza-ke imbongi ukuthi itsho ngani ukuthi akuselamuntu. Ngemvelo, kumbe ngokudala koMdali, uNkulunkulu, umuntu wayebunjiwe waphiwa ubuhle. Wayephiwe njalo ukwazi okuseduzane loPhezulu, uMdali. Lokhu kuveza sobala ukuthi umuntu ngemvelo wayephiwe isithunzi sokubaseduze loNkulunkulu sona esancitshwa inyamazana lezinye izidalwa zikaNkulunkulu.

Inyamazana zonke, lenyoni, lotshani, lamanzi lezibungu lezibanjana, lezimfitshane, lezilingana lesibhakabhaka, izihlahla, zonke bezisenyaweni zomuntu. Umuntu wadalwa wabangaphezu kwakho konke lokhu esesikuqambile okutsho ukuthi wayeseduze loNkulunkulu uMdali wakhe. Konke lokhu kwakuphansi enyaweni zakhe ekukhangelela phansi ngoba yena umuntu ephakanyisiwe wasondela kuMdali wakhe.

Indalo isikubeke njengokutshengisa kwethu lapha umuntu ephiwe isikhundla esiphezulu esiduze kukaNkulunkulu kodwa wehluleka ukuzibamba wawa kuleso sibanga ayefakwe kuso. Kazihloniphi umuntu uze edlulwe zinyamazana zona ezisenyaweni zakhe. Imbongi ithi iyayizibone izinyoni ziluma ngesikhathi.

Zilesikhathi sokubekela. Lazo ezihahabayo, ezihuba ngezisu phansi ezinjengabonyoka labombakwa kuthiwa ziyasazi isikhathi sazo sokubekela.

Kodwa umuntu akuselamuntu ngoba yena kalaso isikhathi sokuzila. Imbongi iyakhwaza ibona ububi bomuntu yikho nje isithi, “Umuntu! Akuselamuntu!” Kahloniphi njalo kazihloniphi umuntu yikho imbongi ibuza ukuthi, “Pho, ubuntu bungavela ngaphi, Kungasela muntu?” Bubi bani obenziwa ngabantu imbongi ize ithi umuntu akuselamuntu? Sekulokuxhwala ebantwini ngoba obaba kukhanya kabasazili ukuthi bathandane labantwana abancane bebizwe ngelokuthi ngo “Babatshukela”.

Umntwana ongangomntanakhe kasazilwa usesenziwa umfazi. Ngakwelinye icele abantwana labo sebexhwalile ngoba umuntu ongangoyise laye wenziwa ijaha. “Ongangoyise nguye-ke!” Abafana labo kabasazigqaji ngokukhonjwa zintombi ngoba umama olabantwana ababili kumbe abathathu wenziwa intombi. Nguye abafana abagijimela kuye besekela ukuqomisa izintombi. Lesigabeni nje abantu bahlezi kabasazesabi izigebengu ngoba nanku kuthiw olesidumbu phansi kudliwa laye.

Kwakungenziwa kudala lokhu ngoba wayesesatshwa njalo esenyanywa ngabantu obulalayo kumele asuswe phakathi bomphakathi. Wayesenyanywa ngogogo lowo osezele abantwana ngaphandle komendo njalo ekhanya eqonyiswa ngabafana. Nxa imbongi ithi iyakhangela ekugqokeni ngapha ikakhulu kwabesifazana kukhanya sebezihambela nqunu nje ngoba sebevunula izigqoko ezikhanyisela ngaphakathi. Imbongi iyasitshela ukuthi konke lokhu kwakusenyanywa ngabakudala ogogo labokhulu.

Share This:

Sponsored Links