Uncategorized

Phos’ elakho: Selifikile ihlobo lendubo zalo

30 Nov, 2017 - 02:11 0 Views

uMthunywa

Silo Cornelius Luphahla
MTHWAKAZI kaNdaba ngilethemba lokuthi likubona ngamehlo ukuthi selifikile ihlobo okuveza sobala ukuthi izinhlambi zezulu sezingatshaya kugcwale imifula lezifudlana.

Yebo phela isigaba sinye ngasinye siza lendaba zaso ezijabulisa umoya lezibuhlungu. Phela akukho okuza ngobuhle kuphela kungekho okubi. Angithi abadala bathi umnyama uza lemvula. Limqoka lelo nanku phela lehlobo liza lezulu kuqolotshe ontulo, labonwabu kujabule uzulu kanye lembali ibalazeke kube kuhle kube njeya.

Kwesinye njalo isikhathi ihlobo liyayitshisa imvelo ngenkosazana liqothule izifuyo kanye lozulu kube zinsizi zodwa.

Kusenjalo kuyenzakala ukuthi izulu litshaye ligugude umhlaba likhukhule ngitsho lezihlahla kube yisililo kwelikaZulu.

Qaphela ukuthi insizi zehlobo zikhalisa uzulu wonke ngoba ziza kanye ngomnyaka. Indubo lezi zazidalwe ngamanzi nanko phela lakulezinsuku seziqalisile ingozi. Kambe nxa ziqalisa ngalesisikhathi pho mhla sisiyaphela lesisikhathi kuzabe sokunjani bakaMalandela?

Angithi nje kuyonale inyanga inkosazana itshaye abantu eTsholotsho yabuya njalo yatshaya esinye isakhamuzi lezifuyo zaso eNkayi. Njengoba nje kungakedluli ngitsho lenyanga eyodwa isikhathi sezulu siqalisile  kutsho ukuthi lukhulu luyeza lonyaka.

Khumbula ukuthi emaviki amabili adluleyo izulu lulidilize izindlu elokitshini lePumula koBulawayo kwaba yinhlanhla nje ngoba akufanga muntu. Kusenjalo ngoMgqibelo kuyonale iviki libuye ladiliza izindlu eBrunapeg kwelePlumtree labulala abanti abathathu. Lokhu kuveza sobala ukuthi ukudilika kwezindlu lokhu kudalwe yikungaqini kwezindlu.

Ngokunjalo abakhi kufanele bakhe ngobunono ukuze abantu bengalahlekelwa zimpilo zabo nge4nxa yezulu.

Angithi nje ezinye ingozi ezidalwa lizulu zibangelwa yikuganga kwabantu. Ngitsho ngoba abanye abantu basuka basebenzise inkosazana  kwabantu. Ungalibali ukuthi indoda eyatshaywa yinkosazana lezifuyo zayo eNkayi yatshayiswa yinyanga eyayiyigwebile.

Okudanisayo yikuthi abanye abantu sebethengisa inkosazana khonapho bezibonela abantu bephela ngendlela ezitshiyeneyo.

Kambe ngubani ongathandabuza ukuthi inkosazana le bayithenga ngenhloso yokutshayisa abanye. Yibo ke ubukhunkuli lobu esihlala sibuzwa ngabantu.

Okusuka kungidide yikuthi inengi lalaba abatshaywa yinkosazana bayabe bebangiswa impahla zabo abazisebenzela zona. Yikho phela okusuka khona amazwi athi umuntu uyayifela into yakhe njengobhejane efela uphondo lwakhe.

Mthwakazi omuhle ngikhuthaza uzulu ukuthi aphile ngothando langokuzwelana hatshi ukubulalana. Kambe ungezwa njani nxa kungaba nguwe ubulawelwa amandla akho? Yikho phela okudala ukuthi uMvelinqangi akhwamalalise kuswelakale izulu ngoba abantu bayabe balisebenzisa ngendlela ezimbi.

BakaMalande kuhle ukuthi siphilisane ngokuthula sibuye njalo sonakekele impilo zethu engozini zezulu. Yebo kambe abantu kabalamcoli kodwa kuhle ukuthi sakhane ngendlela eqotho.

Share This:

Sponsored Links