Kawehlulwanga amaNdebele kuMfazo yesibili

02 Nov, 2017 - 02:11 0 Views

uMthunywa

MTHWAKAZI omuhle lina zizukulwane zaboNdukuzibomvu amajaha omkhonto, kule iviki ngithe siphathe indaba mayelana lembali yesizwe sikaMthwakazi njengoba nje oNdlebezikhanyilanga bayimbokotha inengi lethu lehluleka ukuyisibukula.

Kunjalo bakaMthwakazi kodwa kayisikho ukuthi abaMhlophe benza iqhinga leli bebodwa kodwa bakhona abaNsundu ababancedisayo. Angithi nje kuthiwa imiphanda iyabulawa yizakhelani ngakho akwaze kwamangalisa ukuthi kube khona abakoMthwakazi kumbe abakwezinye izizwe abancedisana labeLungu ukulwisana loMthwakazi.

Khumbula ukuthi iMfazo yesibili (uMvukela wamaNdebele weSibili) le engikhuluma ngayo yaba khona ngomnyaka ka1896 okuyikho uRozi (uMlamulankunzi) owabhula khona umlilo esebona ukuthi ugogodla luvukile. Phela imfazo le yadalwa yikungani kwezulu, ukwanda kwezibawu kanye lentethe ezalobisa izilimo zabakoMthwakazi.

Kambe njengoba izinduna ezifana laboSikhombo Mguni zazikhona zazingekela njani ukuvula impalane zingene iganga. Kwaba njalo-ke zathubulana ibutho lakoMthwakazi lakhwela izintaba kwathunqa uthuli, kwabovula indoda, lachitheka igazi.

Phela ekuthubulaneni lapha amanye amabutho akoMthwakazi ayesehlangothini lwabeLungu. Lokhu akuzange kwamjabulisa uMthwakazi, yikho phela uRozi wabiza izinduna ethi zehle entabeni ezama ukubhula umlilo ngeqhinga elabizwa ngokuthi Indaba Yakuqala kwehlula.

Ekukhulunyweni induna zala ziphethe ingwagwa zazo lamabutho ehlome ephelele ngengwagwa, imikhonto, amahloka kanye lamahawu. Waqhubeka njalo uRozi ewancenga izinduna zakoMthwakazi wangadeli. Phela kunjalo, inyamazana enkulu ixotshwa ngesineke ngoba kayingeni emlindini.

Kwathi ngehlandla lokucina lokukhumisana umlotha phakathi kwabaMhlophe labaNsundu izinduna zavuma ukwehla ezintabeni zayakhulumisana laye kodwa ezinye zazo zala ukwethula imibhobho yazo ngoba zikubona ukuthi abeLungu bengazithatha inyongo.

Loba kunjalo uRozi lapha nguye yedwa owenelisa ukwehla ebhizeni lakhe ezokhulumisana lezinduna lezi ngoba amabutho azo ayelapho ehlome ephelele. Loba kunjalo kwakhulunyiswana kwakhunyiswana umlotha izinduna lamabutho badela ukuhlala ezintabeni ngoba basebethenjiswe okukhulu.

Angithi bathenjiswa indawo ezinhle zokuhlala kwathi izinduna zaphiwa izimali ezinye zaphiwa kanye lamabhiza.

Loba kunjalo phela njengoba isilonda sokuthi abanye abaNsundu basebephenduke baba ngamabutho abeLungu yikho phela izinduna lamabutho akoMthwakazi bazonda bagana unwabu.

Baphenduka inzondo kaMatshitshi le engelamkhawulo ngoba phela kukhona ezinye njalo izinduna ezazingabathengisi. Ekuzondeni kwabo babefuna ukubhukuda bajuqe laba bathengisindini. Phela abaziyo bathi induna ezifana laboFaku loMtshana lazo zaziseluhlwini lokujuqwa kodwa uRozi wemba phansi ethi ngeke kwenzeke lokhu.

Yaphela injalo-ke indaba le kodwa abeLungu ngokuganga kwabo bahle bazitshela ukuthi abaNsundu sebebehlule yikho nje baqhubeka bebancindezela. Loba kunjalo izinduna baqhubekela phambili beziholisa imali, izigqoko bezipha lokunye nje okwakutholakala kwabeLungu kungekho kwabaNsundu.

Yebo kambe ezinye zalezizinduna zakhangeka kodwa ezinye zazo zaqhubekela phambili zifuna impi yikho nje induna ezifana loMalevi Magutshwa owayephethe ixhiba leNsiza wacina ebulewe. Kunjalo-ke kodwa lokhu akutsho ukuthi abeLungu banqoba ngeMfazo yesibili loba nje babencedisana lezinye izwana zabaNsundu kanye lehlekana lakoMthwakazi.

Ngalokhu bakaMalandela sengiyiphosile induku ebandla sokudingakala ukuthi uzulu ayidobhe ayitshaye eyakhe ingquzu ampongoloze agiye ngayo ukuze isizwe sethu sivuseleleke kwezamasiko.

***  ***  ***
Ibambe njalo mlobi. Ziyafundisa, ziyahlabusa ozilobayo. Ngikholise kakhulu ulimi olusebenzise kuPhos’elakho kuviki ephelileyo. Ngiyabonga. — Ngu D.Tshabangu, Ngwane, eNjube koBulawayo.

Mlobi ngithemba uphilile. Ngalokhu ngithi qhubeka ulimukisa ababalisi nanko phela bazaphelelwa ngumsebenzi. — NguMthembo.

Ngithemba uphilile, lami ngiphilile. Ngithanda ukuncoma umsebenzi wakho lemfundiso yakho. Inkosi ikubusise kakhulu uqhubekele phambili ngawo. — Umbali wephephandaba likaZulu.

Mina ngicela ukhuthaze ontanga ngezamasiko ukuze babe lenhlonipho ngoba ekadeni ontanga babewazi amasiko yikho babesazi ukuthi umuntu omdala uyahlonitshwa. Ngilethemba lokuthi intsha ingaba lolwazi ngezamasiko izakuba kwazi ukuthi inhlonipho iqakathekile ngoba kulezinsuku intsha isimumuzana emphakathini kungabi ndaba zalutho. —Silethokuhle Nkala, Bulawayo.

Siyabonga umsebenzi wakho owenzayo kuyo yonke imibhalo yakho njalo sithi sebenza ngamandla uthuthukise ulimi lwethu. Okunye njalo ngincoma indlela oyethula ngayo imbali yesizwe sikaMthwakazi ngithi qhubeka uvula uzulu amehlo ukuze azi imvelaphi yakhe. — Vumani Ndiweni, Ntabazinduna.

Ungaxhumana lomlobi ku 0775722298 kumbe ku WhatsApp 0737771317

Share This:

Sponsored Links