SIGIYA NGOLUDALA: Ihloka elikhulisiweyo libabuthundu

21 Jul, 2017 - 04:07 0 Views

uMthunywa

Kuloba uCornelius Luphahla

SIZWE samaNtungwa angithi nje abantu badalwe ngendlela ezehlukeneyo njalo bajabuliswa yizenzo kumbe izinto ezehlukeneyo. Kunjalo-ke, ukubona kwethu kwehlukene kusiya ngokuthi sithandani kulo umhlaba.

Ngalokhu kule iviki ngizathinta indaba ehlupha abesilisa kanye labesifazana abatshiyeneyo. Angithi nje umuzi ukuze ume kufanele kusebenze ihloka eliyilo elizagamula izihlahla ezisegumeni libuye njalo lithintithe umuhlwa ukuze izindlu zingaze zadilika.

Yiwo-ke umzebenzi wehloka ngakho nxa lingekho umuzi kawumi njalo nxa libuthundu umuzi uyanyikinyeka. Abanye njalo bakholelwa ekuthini ihloka elikhulu lilendima enkulu kuthi abanye bathi elilingeneyo yilo eliqondileyo. Noma kunjalo akuvamanga ukuthi uzwe abantu bencoma ihloka elincane.

Ngokunjalo labo abalamahloka amancane bahlala bekhala ezimathonsi bedinga indlela zokuwakhulisa. Kukhona njalo abalamahloka amakhulu abafisa ukuthi ngabe ayanciphiseka bewanciphise kodwa kwale ngoba uMvelinqangi ewadale aba njalo.

Khona ekadeni kakungahluphi ukukhuliswa kwehloka njalo kwakusenziwa ngesilinganiso ukuze lingaze lapheca masinyane ngenxa yobukhulu lobu. Phela ihloka elikhulisiweyo kaliphuzi ukupheca.

Angithi amadoda amanengi athanda ukuthi abe lehloka elikhulu kodwa engazi ukuthi elilingeneyo yilo elingapheci kalula njalo yilo elisebenziseka kuhle. Kunjalo phela,  labanye abesifazana kabaze balithanda ihloka elesabekayo.

Lapha-ke ngizachaza ngengozi yokukhulisa ihloka ngoba zinengi phela ingozi ezenzakala ngemva kwalokhu.

Yebo kambe izihlahla ezigoqela umkhomo, umvebe kanye lezinye engingeke ngaziqamba ziyenelisa ukukhulisa ihloka lendoda kodwa phela kubalulekile ukuthi siqaphele ingozi ezidalwa yikukhuliswa kwehloka.

Okokuqala ihloka elikhulisiweyo akuvamanga ukuthi lime liqonde nxa selithe lagweba. Ukuma kwalo kwakube ngokulokungaqini okokuthi nxa indoda elehloka elikhulisiweyo ithe yathola intombi egcweleyo kwakube nzima ukuthi ihloka leli ligamule ngobuqotho. Yikho phela okudala ukuthi icine ngokukhuhluzela amasi ngaphandle kwesithelo sevini.

Okunye njalo ihloka elikhuliswe ngezihlahla kuyenzakala ukuthi lingasuthi okuyikho okwenza ukuthi liphangise ukukhuhluza kungakasebenzeki njalo intombi ingakasuthi. Yilo-ke olunye uhlupho oludalwa yikukhulisa ihloka ngezihlahla ezingalisuthisiyo.

Okunye njalo ihloka elikhulisiweyo liba buthundu kakhulu okokuthi indoda yakhona icina isisidla isithelo sevini kanye kumbe kabili ngeviki. Lokhu-ke kwakuhluphe kakhulu amadoda asanda ukuthatha ngoba umfazi osanda kwenda uyabe esakuthakazelela kakhulu ukuthi ihloka lidlalele esithelweni sakhe.

Lokhu phela yikho okuchitha imizi yamanye amadoda ngoba ayabe engasasebenzi ngendlela ejabulisa omkabo. Yizo-ke ingozi zokukhulisa amahloka ngakho kuqakathekile ukuthi nxa indoda ikhulisa ihloka layo inanzelele ukuthi izihlahla zakhona ziyalisuthisa sibili liqine.

* * * *
Siyabonga mlobi umsebenzi wakho omuhle osenzela wona owokusivuselela kwezamasiko ngakho sithi qhubekela phambili. Mina ngibonga ulwazi olwethule ngokuqakatheka kwenkomo yohlanga ngoba bengingazi ukuthi iqakatheke kangakanani. — Tshabangu kaMbhele, Njube, Bulawayo.

Mlobi ngithemba uphilile. Isicelo sami yikuthi ungichazele ukuba ngingenza kanjani ukuze umkami angithakazelele ngoba uthi ngiyaqanda. Angisakwazi ukuthi ngenzeni ngoba umuzi wami usuchitheka. — Thandiwe Nkala, Bubi.

Mlobi sithi qhubekela phambili usifundisa ngamasiko. Ngilohlupho lokuthi umama wami wabhubha ngakho khathesi khona ngisizwa ukuthi ubaba lo engangithi nguye ongizalayo kayisuye kodwa kabangitsheli ukuthi owami ungaphi.

Siza mlobi ungincedise ukuthi ngingamthola kanjani ubaba. — Bhekinkosi Ndlovu, Tobotobo, Nsuza.

Share This:

Sponsored Links